WEF
Maailman talousfoorumin (WEF) tavoitteena on luoda uudenlainen maailmanjärjestys, jossa päätäntävalta on kasvottomalla laajasti lonkeronsa ulottavalla organisaatiolla.
Rockefellerin ja Rothschildin dynastiat ovat sen kaksi kuningasta ja maaorjina toimivat itsenäiset kansakunnat. Maailma ilman rajoja tiukasti säänneltynä. Siinä kansalaisia ei pidetä kurissa ja nuhteessa enää fyysisin miekoin ja kilvin vaan digitaalisin, koska se on paljon kustannustehokkaampaa. Ennen oli aateliset ja talonpojat, nyt on WEF ja valtiot. Euroopan Unioni (EU) on luotu edistämään WEF:n tavoitteita.
WEF:n raamattu on Agenda 2030, jonka YK hyväksyi 2015 globaaliksi toimintaohjelmakseen. Sen tavoitetta (Great Reset) kutsutaan kestäväksi kehitykseksi, vaikkei sen toimenpiteissä ole mitään totuuden kestävää. Agendan ajamista johtaa papisto, joka saarnaa ilmastouskonnon teesejä.
Kirkkoina ja kappeleina toimivat yliopistot ja ajatushautomot. Kardinaalien, piispojen ja pappien titteleitä ovat nyt professori, dosentti ja asiantuntija. Dogmina toimii hiilineutraalisuus ja anekaupan nimeksi on muutettu kompensaatiomaksu.
Molemmilla kuninkailla on omat luostarinsa, kaksi vuosittaista kokousta; Rothschildeillä se on Davos ja Rockefellereillä Bilderberg. Niihin kutsutaan kuninkaille hyödyllisiä ihmisiä eri sektoreilta. WEF:n presidentti ja EUn johtajat ovat aatelisina luonnollisesti paikalla, koska aatelisto johtaa operatiivista toimintaa.
Modernia porvaristoa edustavat globaalien sijoitusyhtiöiden ja investointipankkien toimitusjohtajat. Heidän kanssaan rakentuu synergiaa, vaikka porvariston tavoitteet ovatkin yksiniitisemmät kuin kuninkaiden. Raha pyörittää maailma ja näiltä löytyy siihen kykyjen lisäksi myös resursseja.
Myös papisto pyydetään paikalle, koska uskonto on toimiva keppihevonen. Professoreja ja tiedemiehiä julistamassa tieteen kuin taiteenkin konsensusta ja esittelemässä tilattuja tutkimustuloksia. Lukkarien tehtäviä hoitavat isojen mediayhtiöiden toimittajat ja toimitusjohtajat, joiden luotetaan kirjoittavan ja julkaisevan kuten pitää. Kokouksethan ovat virallisesti salaisia, mutta valitulla medialla on lupa kertoa asioista agendan vaatimusten mukaisesti.
Kokousten paistina muhivat poliitikot. Useimmiten he ovat valtiovarainministereitä, joiden avulla päästään kiinni valtion verovaroihin. WEF:n missiona on vasallivaltioiden hyväksikäyttö, eikä se onnistu ilman johtavien poliitikkojen suopeaa myötävaikutusta. Paistit voidellaan mausteilla siten, että palaavat pääkallopaikalleen innosta hehkuen. Tehtävänään saada lakeijoidensa toimin maa ja kansa suostumaan aateliston ikeen alle. EU toimii tässä koneistona, jonka tehtävä on siirtää kansallisvaltioiden omaisuutta liittovaltion pohjattomaan kirstuun.
Tänä viikonloppuna globalistieliitti kokoontuu kuningas Rockefellerin kutsumana New Yorkissa ja Suomikin sai neljä kutsua.
Itseoikeutetusti mukana on WEF:n lempilapsi Erkki Liikanen, joka on kuin syntynyt noihin saleihin. Eläköitynyt poliittinen broileri, joka uransa aikana onnistui sukkuloimaan menestyksekkäästi olennaisilla jalustoilla: valtiovarainministerinä ja pankkiirina.
Aaro Cantell on kutsuttu mukaan kaivoslaitteita valmistavan Normet Groupin omistajana. EU:n alueella vain Suomessa ja Ruotsissa esiintyy runsaasti kriittisiä mineraaleja, jotka ovat Vihreän Siirtymän toteutuksessa kultaa kalliimpia. Tavoitteena on kaivaa Suomi täyteen syviä kuoppia ja ottaa se mikä Unionille kuuluu.
Tällä kertaa Suomesta ei kutsuttu valtionvarainministeriä, koska näihin kokouksiin ei kutsuta mistään maasta kansansa etua julkisesti ajavia ihmisiä, mutta ulkoministeri Elina Valtonen on aina paikalla kuin partiopoika. Hän on WEF:n uskollisin puudeli, eikä epäröi hetkeäkään pettää maataan globalistien edun alttarilla.
Kaikki kymmenen New Yorkiin kutsuttua eri maiden ministeriä ovat Valtosen hengenheimolaisia, hyödyllisiä ja harmittomia hyväksikäytettäviä. Valmiina myymään maansa hinnalla millä hyvänsä. Heidän lisäkseen kutsun sai 112 muuta ihmistä; aatelistoa, papistoa ja porvareita lähinnä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Talonpoikia ei kutsuttu yhtään, mutta yksi heidän presidenttinsä kuitenkin syrjäisestä vasallivaltiosta Euroopan peräkammarista, josta Bryssel tahtoo oman Kongonsa. Alexander Stubb on aina tervetullut globalistien konttapojaksi.
Janne Patjas
22.09.2025
Kouvola