big benis 2.jpg

Kotoutuminen

Hello, hell no!
 

Olen käynyt Lontoossa parisenkymmentä kertaa, koska tykkään meiningistä monella tapaa. Usein jopa miettinyt, että joskus muuttaisi sinne, kun sauma on sopiva.
 

Se ei ole tullut koskaan mieleen, että menisin sinne muiden elätiksi. Että vaatisin itselleni kotouttamista eli julkisrahoitteista tutustumista kulttuuriin, tapoihin ja lakeihin. Tai että vaatisin majoituksen järjestämistä, kunnes brittien verorahoilla minulle kustannetaan huoneisto läheltä keskustaa.
 

En voisi mitenkään vaatia kielikursseja itselleni ja perheelleni tai että lapseni saisivat suomenkielistä opetusta kouluissa. Enkä varsinkaan sitä, että voisin perustaa jonkinlaisen Englanti-Suomi kulttuuriseuran, jonka sihteerinä täyttelisin apu- ja tukiraha-anomuksia brittiläisen sosiaalityön avustamana.
 

En liittyisi "voittoa tavoittelemattomiin" Croydon-Kalevala- järjestöihin, joiden ainoa tehtävä olisi kupata veronmaksajilta omiin itsekkäisiin tarkoitusperiini.
 

En tahtoisi myöskään yhtään helpotusta, poikkeussääntöä tai sormien läpi katsomista siksi, että tulen junttilasta nimeltä Suomi.
 

Suorastaan vaatisin tulla kohdelluksi kuten kuka tahansa kantaväestöön kuuluva, enkä odottaisi mitään erityishuomiota oudosta etnisestä taustastani johtuen.
 

Ehkä joskus vielä muutan tuolle sumuiselle satujen saarelle, mutta sitä ennen pitää löytää sieltä työpaikka ja osoittaa olevansa sen arvoinen. Ja saada joskus Britannian kansalaisuus siitä hyvästä, että olen osoittautunut yhteiskunnalle hyödylliseksi ihmiseksi.
 

Sitä ennen asun kuitenkin vielä pitkään Suomessa, enkä tahdo tänne yhtäkään hyvinvointiyhteiskuntaamme hyväksikäyttävää vapaamatkustajaa siipeilemään.
 

Pidetään Britannia Britanniana ja Suomi Suomena, joihin jokainen hyödyllinen maahanmuuttaja on tervetullut.

Yksikään haitallinen ei ole.
 

Kind regards,

Janne Patjas

2.6.2021
Kouvola