Liikuntapaikkamaksut
Kuntien suhtautuminen liikuntapaikkamaksuihin on kirjavaa ja hintahaitarit melkoista sillisalaattia.
Kouvola on jälleen korottamassa ennestään korkeita maksujaan, vaikka järkevämmällä rahankäytöllä voisi tiputtaa ja osittain myös poistaa niitä. Nykyisestä hinnoittelusta on vaikea löytää mitään logiikkaa.
KooKoo maksoi peruspelistä 556,60€ ja pudotuspelistä 7260€.
Harjoitustunti jäähallissa oli 121€.
KPL maksoi peruspelistä 423,50€ ja pudotuspelistä 847€
Harjoitustunti pesiskentällä oli 44€
Kouvot maksoi peruspelistä 423,50€ ja pudotuspelistä 847€. Pudotuspeli jäähallissa oli 982,30€
Harjoitustunti Mansikka-ahon hallissa oli 28,05€
MYPA maksoi peruspelistä 181,50€
Harjoitustunti Saviniemen palloiluhallissa oli 99€
Mistähän tuulesta nämä hinnat on temmattu ja miksi?
Monissa kunnissa joukkueet maksavat harjoittelustaan ja peleistään paljon vähemmän, jossain kunnissa eivät yhtään mitään.
Kenttävuokrat ovat poliittisia päätöksiä ja erityisen pahasti niiden suuruus koskettaa lapsia. Mitä isompia junioreiden maksut ovat, sitä eriarvoisemmassa asemassa lapset ovat toisiinsa nähden. Harrastusmaksut ovat jo muutenkin liian massiivisia monelle perheelle ja siksi kunnan tulisi tehdä kaikkensa helpottaakseen tätä taakkaa.
Kouvola päätti säästää muutaman kymppitonnin siinä, ettei lämmitä Lehtomäen kenttää. Junioreille se tarkoittaa sitä, että talviharjoittelutunti maksaa 194€/h Hyypiä-areenalla. Kouvola päätti myös lakkauttaa Voikkaan Wembleyn ylläpidon, vaikka sillä tuskin kovin montaa euroa säästetään.
Kiskokadulle rakennettiin vuosi sitten täysin tarpeetonta parkkitilaa miljoonalla eurolla. RRT hankkeen ykkösvaiheeseen (vajaa kolmasosa koko hankkeesta) Kouvola käyttää 28 miljoonaa euroa. Tälle intermodaaliselle terminaalialueelle mahtuisi 60 jalkapallokenttää. Kouvola on luvannut vastata alueen ylläpitokustannuksista.
Mitähän se maksaisi, jos kunta tarjoaisi maksuttomat kentät kaikille palloilulajeille? Samoin maksuttomat radat, mäet ja ladut yksilölajien harrastajille? Samalla tavoin kuin luontopolut, raput ja raitit ovatkin jo maksuttomia.
Mitähän jos kunta epämääräisten kärkihankkeiden sijaan satsaisikin urheilu- ja liikuntapaikkoihin? Voisiko se toimia vetovoimatekijänä elämästään ja terveydestään kiinnostuneille aktiivisille ihmisille?
Kyse ei ole rahasta eli verokertymästä, vaan siitä kuinka se käytetään. Muutamilla miljoonilla voi saada paljon hyvää aikaiseksi sen sijaan, että heitetään satamiljoonaa tyhjiin asfalttikenttiin.
Janne Patjas
12.12.2020
Kuvassa intermodaalinen terminaali eli RRT hankkeen 1.vaihe. Yhden suorakaiteen koko on
50m x 100m eli puoli hehtaaria eli suunnilleen jalkapallokenttä. Tähän rakennetaan kunnallistekniikalla varustettu asfalttikenttä, josta voidaan lastata kontteja kilometrin pituisiin juniin. Terminaalin pitäisi valmistua 2023, jonka jälkeen ihmetellään missä junat, kontit ja yritykset, jotka täällä lastailisivat.
Tässä kärkihanke kokonaisuudessaan. Suuruudenhullua utopiaa perusteltiin sillä, että Kiinaan kulkee kohta kontteja siihen malliin, että alueelle syntyy 1500 työpaikkaa. Kusetus meni läpi ja nyt meillä on suunnitelma 170 hehtaarin RRT alueesta, josta vaihe 1 on tosiaankin vain pieni palanen.